3.4.2010 Kairisto, Varpaisjärvi

Viimeisillään raskaana oleva bändimme parkkeerasi viimeisen kerran nelipartaisen hirviönsä kevätsateen saattelemana keskelle Varpaisjärven taajamaa. Synnytykseen kävisi pian tie, mutta alta oli ensin hoidettava rockmuodollisuudet. Paikkakunnalla olemme onneksemme saaneet vierailla useampaankin otteeseen erään jo edesmenneen biletysmestan sekä yksityiskarkeloiden tiimoilta, mutta Kairiston lämpöiseen tunnelmaan teimme nyt neitsytmatkan. Ravintolan markkinointikoneisto oli huolehtinut näyttävästi bändin keikkajulisteet paikoilleen – tosin oven sisäpuolelle, joten satunnaiset ohikulkijat tuskin tiesivät paikalla olemisestamme tuontaivaallista – olkoonkin, että tilanne korjaantui illan kuluessa.

Tilaa bändille oli runsaasti sillä tanssilattian jatkumoksi oli hieman nostettu lava-alue, jonne rumpalipoikamme näppärästi näkysälle saatiin sijoitettua ja kielisoittimien takojia varten ”venytimme” lavaa tanssilattian puolelle – niin oli kuin taiottuna tilaa totalitääriseen elehdintään. Soundcheck toimi rockbändille kuuluvalla rytkeellä, sillä basistin virittämät murahdukset vavahduttivat baarin rakenteita siihen malliin, että lasit päättivät mieluummin päättää päivänsä heittäytymällä alas ylähyllyiltä kuin jäädä odottamaan varsinaista aktia.

Paikalle ei eksynyt ensiarvioiden vastaisesti rockista kiinnostunutta väkeä, mutta ne uskaliaat, jotka rohkenivat pienen sisäänpääsykorvauksen kukkarostaan ojentaa saivat aikaan sitäkin hienommat atmöksen. Tanssipakarat paukahtelivat, lanteet niksahtelivat paikoilleen ja rokki soi vielä pitkään Kairiston perustuksissa, kun Kylmä Maa ja harvalukuinen yleisö löysivät hienolla tavalla toisensa.

Setti koostui nyt bändin kevyemmästä materiaalista, mutta soitto oli sitäkin tiukempaa ja laadukkaampaa. Sääliksi kävi lähinnä niitä, jotka eivät paikalle vaivautuneet, sillä edelleenkin korostamme, että Kylmä Maa on parasta paikanpäällä…

...Suomi on rok! 

takaisin